tiistai 7. elokuuta 2018

Ruokaorientoituneet lihavat pehmeän tyyppinä

Yksi pehmeän tyyppi ihmisillä, jonka mielekkyyttä on usein hankala hahmottaa, lienevät ruokaorientoituneet lihavat, esim. ruoka-alalla työskentelevät. Tavallaan moni turvaa heihin pulassa tai voidakseen paremmin ruuan avulla, mutta minkätyyppinen heidän viisautensa tai löpsöytensä varsinaisesti on? Luulen, että jos joku vollottaa kovin, aikuinenkaan, niin koko ko perhe tai porukka menee mieluustoi syömään ja se jotenkin auttaa jaksamaan, etenkin, jos ruoka on hyvää ja ravitsevaa ja sitä syö olonsa lämpöiseksi, vatsansa kylläiseksi ja voimansa jaksavaisemmiksi, tuntevammaksi positiivisin tuntein näkökulmansa ja sosiaalisen lokeronsa. Ruoka-alan imisellä on kai tähän liittyvää osaamista ja elämänviisautta: millainen ruoka yleensä tekee tietyn iän tai ihmistyypin tai elämäntilanteen ihmisille hyvää ja kuinka niin ruokakeskeisestä näkökulmasta kuin juuri täyttävän lämpimän aterian jälkeen voi elää viisaasti ja tyytyväisenä, ratkoa elämän ongelmia esim. matkimalla vuosikymmeniä vanhempien elämäntapaa, jossa on jo moni ongelmakohta ratkopttu. Tämä osin edellyttää, että ruoka on riittävän ravitsevaa ja henkilön päivän tai ajanjakson rasituksen kantavaa ja tämän ruokamieltymyksiin sopivaa. Osa viisaudesta on ukomaalaisia elämänuria: kuinka pöhnäisemmässä lämpimämmässä ilmastossa eletään niin, että elämä sujuu ihan hyvin. Mutta näin tämä viisaus, nämä taidot ja tämä mallin näyttäminen ei ole samaa kuin omata mielipiteitä ihmisten elämäntilanteista ja maailman asioista ja laukoa niitä, ja niin se tavallana on löperöä ja kantaaottamatonta ja tavallan ateriat ovat tärkeä kaikille tuttu osa arkea, tavallisen elämänperuselementtejä, välttämättömyys, josta toivotaan olevan jotakin hyötyäkin, minkä ruoka-alan ammattilaiset ja ruokaorientoituneet lihavart pyrkivät panoksellaan varmistamaan.

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Kauniiden asioiden viestimisestä

Onko alkuperäiskansoista vaikea kirjoitaa positiivisia lehtijuutuja, joihin tulisi positiivinen palaute? Pitävätkö ihmiset niitä liian löllöinä, liian kaukana omasta arjestaan ja mielessään pyörivistä ajatuskuluista? Toimiiko siksi ympäristöongelma-aiheinen artikkeli paremmin, kun siihen voi verrata oman arjen ikävyyttä ja samalla löytää viisautta tuekseen?
Onko tämä laajemmin kauniiden asioiden ongelma? Tarvitsisiko niistä viestiä negatiivisesta arjesta käsin ajatuskulut ymmärtäen, niiden varaan paremman arjen rakentaen?

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Huonosti käyttäytyvä luulee usein aihepiiriä pupuksi

"Huonosti käyttäytyvä luulee usein aihepiiriä pupuksi
Jotkut ihmiset ovat kovia hyökkäilemään toisten kimppuun ilman edeltävää riitaa. Se liittyy usein siihen, että he ovat eri ihmistyyppiä ja joku kolmas henkilö merkitsee heidät läheisiksi tai suosittelee tuota hyökkäyskohdetta henkilökohtaiseksi esikuvaksi heille. Tyypillistä silloin on, että tuo toinen henkilö on suurmestarimaisen taitava ja siksi häntä yhteisö kieltää vastaamasta hyökkäyksiin aggressiivisesti. Hyökkääjä sen sijaan on oman osaamisalueensa ulkopuolella ja luulee aihepiiriä pupuksi ja olettaa siksi virheellisesti, etteio vaikuta mitään, vaikka sen suhteen tekisi mitä tahansa. Lisäksi hän olettaa olevansa tervehenkisempi kuin tuo toinen ja siksi esikuvan asemassa ja määräämässä toisen elämäntavoista esim. heittämällä tämän valitsemat puput jutut roskiin. Mutta toisen kannalta ei useinkaan ole kyse siitä, ettei hän osaisi terveitä elämäntapoja, vaan hänellä on toinen syy valintoihinsa, mikä yleensä on, että hän tarvitsee lisäsuojausta ennen kuin terveet elämäntavat olsivat mahdolliset, ja siksi hän sitten joutuu valitsemaan kaikenlaista paikkaavaa,olipa miten huteroa tai ylitseampuvaa vain. Mutta toisen elämään ei saa puuttua, ei edes taitavampi, vaan on kaikkien noudatettava "Elä ja anna toisten elää"-pelisääntöä, vaikka olettaisivat oelvansa tervehenkisempiä tai tekevänsä palveluksen terveisiin elämäntapoihin päin lykkimällä. Jotkut myös ovat tropiikista muuttaneita tai sairaita ja siksi heillä ei ole mahdollisuutta liikuntaan ja virkeään toimeliaisuuteen. Tuo silmätikuksi joutuminen kai usein johtuu siitä, että suurmestarimaisella on taitoja noilla elämänalueilla, joilla toinen ei luule voivan osattavan mitään, ja siksi joku häntä neutraalina tai ok:na pitävä kolmas osapuoli, joka on hyökkääjän kaveri tms sosiaalinen suhde, merkkaa hänet esikuvaksi hyökkäilijälle, minkä hyökkäilijä ottaa kamalan läherisen'suhteena tai määräilynä, jossa ei ole päätä eikä häntää. Ihmistä ei yleensä voi opettaa taitavampi kuin kenet hän itse tunnistaa esikuvakseen sopivaksi ilman toisten kertomia suosituksia tms. Taitavamoi ihan vain menee ylitse hlseen, ei siit' ymmärrä mitään edes asiakeskeiselt' etäisyydeltä, saati sitten henkilökohtaiselta etäisyydeltä. Jotkut hyökkäileväiset myös katsovat, että heidän kannattaa omaksua itselleern kenen tahansa muun sosiaalinen asema, ja niin he kaiken ylitse taitojensa käyvän aseman käyttävät ihan pieleen, vahingollisesti. Parempi olisi heidän pysyä omassa paljon ympäristönsä ihmisiä kapeammassa lokerossaan ja antaa sivistyksen noudattamisen huolehtia muu maailma."

perjantai 23. helmikuuta 2018

Sosiaalisten tilanteiden ratkomisesta

"Yleensä,jos palleroinen tai taitava saa vastaansa hyökkäyksiä, niin
hänet on kai luokiteltu hötöksi, järkeä käyttämättömäksi, mihin
auttaisi käydä läpi oletukset peruskoulujärjen tasolla ja todeta, että
ei, en ole höttö vaan käytän järkeä koko ajan kaikessa, olen vain
taitava, kouluun ja koulutukseen verrattuna niin ja niin taitava."
Vanhuksilla on kai usein näitä samoja ongelmia, mutta on toki musitettava, että kai suuri osa vanhuksista on alunperin ulkomaalaisia, jolloin heillä ei välttämättä ole edes peruskoulujärkeä, mutta paljon sosiaalista kokemusta kylläkin.
Tällaisessa tiedotuksessa niille, jotka ovat erehtyneet ihmistyypin piirteistä, on tärkeää toisto, sillä erehtynyt nuori kulkee perspektiivistö toiseen luullen asian koostuvan erillisistäö sirpaleista, jotka pätevät vain paikoutellen esim. vain yksittäisestä vanhuksesta yhden aihepiirin suhteen, tai vain tietystä aihepiiristä. Jolloin siis pitäisi sama tieto ääneen taui kirjoituksessa yhdistää useampiin maailmankuvan ja sosiaalisen maailmankuvan palasiin sekä havaintopihin yksittäöisistä ihmisistä, jolloin ei saa sotkea eri ihmisä samaksi kuvaski, vaan olisi kyettävä pitämään esim. erimaalaiset naiset etrityyppisiksi luokittuneina eikä muka jotenkin yhtenä samana naisena.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Yleensä ihmiset eivät ole oikeasti pehmeitä

Yleensä ihmisillä on kanttia, muttei kaikissa asioissa, etenkään sellaisissa, joita eivät allekirjoita.
Jos joku on tottunut esiintymään tiettyä asiaa kannattavana muttei oikeasti itse kannata sitä, hän helposti väistää silloin, kun muut olettavat hänen puolustavan tuota asiaa,muttei hän tee sitä pehmeyttään vaan siksi että on eri mieltä.
Jos joku pitää tietyntyyppisestä ihmisestä kovin, hänen aggressiivisuudestaankin, niin hän yleensä näyttää pehmeältä tuota toista kohtaan: sietää häntä hyvin, voi hyvin seurassaan, koska tuon toisen hyökkäykset eivät satuta häntä vaan hän kokee niiden vaikutuksen tervetulleeksi lisäksi elämäänsä.
Jos joku ei osaa jotakin ollenkaan, niin hän yleensä väistää katsomaan tuossa aihepiirissä eikä osallistu sen kisoihin, tai sitten yrittää jotakin ihan överiä vastavetoa.
Jos joku on hukannut elämänsä punaisen langan, esim. entisessä seurassaan viihtyi ja voi hyvin tietyillä elämäntavoilla ja intresseillä, muttei voi hyvin niillä uudessa seurassaan, niin hän on kuin tuuliajolla, hämmennyksissään, eksyksissään.
Jos joku on aivan osaamaton jossakin kuin toisesta kulttuuripiiristä muuttanut, niin hän ei seuraa keskustelujen punaista lankaa koko matkaa vaan eksyy lähes aina eri teille, ja niin hänen kanssaan väittelevä tms ei kohtaa vakaata kanttia vaan vaihtelevansuuruisen tuuliviirimäisen vastuksen ja yllättävät asiat saattavat tulla hyväksytyiksi tai rorjutuiksi.
Jos ihminen on ihan eri vahvuuksilla kuin toinen, tai aivan eri tasoinen kuin vaikka vanhus nuoren seurassa, niin toisen tärkeät asiat ja teot eivät vaikuta tärkeiltä tuolle toiselle vaan he eläväty ihan eri elämiä vaikka olisivat rinnakkain.
Joskus ihmiset pelosta väistävät mutta se liittyy voimasuhde-eroihin eikä kantin puutteeseen. Tai sitten se liittyy siihen, että tilannekuva on molemmilla erilainen. Tai toisella motivaatio hajanainen.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Tunteet, tunnelmataju ja herkkyys miehekkyyden tuojina

Tunteidenmukainen on vahva kuin terve versus ontuva, tai kuin motivaation mukainen versus kyseenalaisen tekeminen. Sen voi antaa näkyä esim. atleettimaisena lihaksikkuutena tms voiman tunteena.
Tunnelmataju on hyvälaatuisen ajattelun siis hyvälaatuisen ymmärryksen olennainen, tärkeä osa. Tunnelmatajuinen on siis viisaampi ja fiksumpi, jolleivät nuo tunnelmat ole näyteltyjä, mielikuvitusta tai ymmärtämättä ulkoa luettuja.

Taitamaton tekee kömpelöä jälkeä Kömpelöä jälkeä tekee myös johonkin muuhun keskittynyt ja siksi taitamaton. Herkkyys on yksi taidon vaatimuksista: on osattava tehdä juuri tuohon tekemiseen sopivalla tavalla juuri tuon tekemisen teot. Herkkä on siis taitavampi ja usein fiksumpi. Herkkyyden mahdollisuus syntyy usein suuremmasta taidosta: ei rojahdeta asioiden ja ihmisten niskaan vaan osataan säätää tekemisiään tilanteen mukaan.
Herkällä myös on usein sosiaalinens ilmä parempi,niin kuin tunnelmatajuisellakin.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Uusavuttomuudesta eroon pääsemisestä

Katso http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html

Katso myös lahja- ja taito-ohjeet Haaveammattiin-blogini alusta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi

Katso ajattelukyvyn ja älykkyyden oppimisesta sekä tavallisimmista väärinkäsityksistä ajattelukyvystä ja älystä http://pikakoulu.blogspot.fi

Liikenneonnettomuuksien syistä yms

Olen tavannut olla kiinnostunut taitojen ja lahjakkuuksien oppimisesta ja ihmisten kanssa toimeen tulemisesta, mikä on opettanut kiinnittämään huomiota erilaisiin tekemisentapoihin, rytmeihin, huomion piireihin, reaktiotapoihin, sosiaalisuuden tyyppeihin, arvoihin, taitotasoihin jne. Näitä olen tarvinnut mm opettaessani taitoja ja lahjakkuuksia nuoremmille tai typerämmille, ja ihan arkisessa juttuun tulemisessakin, arjen sovittamisessa yhteen toisten arjen kanssa. Vuosien myötä olen oppinut huomaamaan näitä vähän kaikenlaisessa ja muun muassa liikenteessä, siinä, miten ihmiset ajavat autoa, reagoivat, rytmittävät, mitä huomaavat, minkähenkisesti ajavat. Niin voiko olla, että kun joku taitava, ei siis pölkkypää vaan enemmän hienomotoriikkaan kykenevä, ylittää kadun, niin siinä katseessa, vaikka olisi sivusilmälläkin, on huomattu, millainen kuski lähestyvässä autossa on, mihin tahtiin jarruttaa, onko huomannut ja miten varmasti, miten reagoi, jos on muutettava ajotapaa, onko muita autoja alueella j ne, eli on huomannut auton tietyllä tavalla ajavana tietynkapasiteettisena eikä ihan vain jonakin boksina, joka tulee kohti. Niin käykö näin monelle ja onko liikenneonnettomuuksine syynä usein, ettei tyhmempi piittaamattomanluonteisempi kuski tajua, että on velvollinen tavoittelemaan turvallisuutta liikenteessä oman tavallisen ja senhetkisen taitotasonsa mukaan, ja kukin muu oman taitotasonsa mukaan mutta kyllin selvästi muille, ja niin joku kuski aina joskus tuumii katua ylittävästä, että "tuo oli nyt kyllä niin tökerösti tehty, että saa ajaa ylitse", hää rättä tättä typerämpien ylitse - paisti ettei hienosäätänyt ole typerämpi vaan herkemmin rytmit ja tilat havaitseva, ja siksi pitäisi kumminkin yrittää väistää ja vaaranpaikoilla tsempaten varoa, ettei aja ylitse. Niin onko tmä syynä siihne Että "Mummo jäi auton alle" tms?
Ja miten useasti sama käy muussa elämässä, esim. herksäti havaitsevan uskonnollisen tärmätessä sotilasmallista tyylilajia arjessa arvostavaan, palikkajrkiseen, insinööriorientoituneeseen, tökeröön, eli että tuosta kyllä mukamas saa "sakottaa" pehmeämpää?

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Pehmeä linjaus painostettuna?

Pehmeälle sosiaaliselle linjaukselle on tyypillistä, että taiten huolehtii monesta asiasta yhtä aikaa, kantaa vastuuta laajasta joukosta ihmisiä ym tärkeitä asioita. Silloin sosiaalisesta taktiikasta ja tyylistä tulee yleensä väistämättä erilaiset kuin vain vähän jostakin huolehtivan tyhmemmän, saati sitten tökerömmän. Usein sosiaaliset kuviot huolehtisi hienoisesti taktiikkaa vaihtamalla niin kuin mihin sivistys yleensä antaa hyvin eväät. Tässä sosiaalisia taitoja, joista siihen hyötyä:
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/suomenkieliset-suomalaiset-sosiaaliset.html
http://finnishskills.blogspot.fi/2013/04/rationally-grounded-moral.html linkkeineen
http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/world-is-of-love.html sosiaalinen taito
http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/paradise-movement.html
http://feelingcomputers.blogspot.fi/2011/08/far-future-with-computers-what-will.html

Näistäkin voisi kai olla iloa:
http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html mihin taustaosaamisena saman blogin ajattelukurssi (helppo) http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html  ja jotakin sen älynkohotusohjeista, samalta suunnalta http://intelligencelevels.blogspot.fi/ ja älynkohtusohjeet ja tunteiden rationaalisuutta käsittelevät videot soittolistoilla videokanavallani http://www.youtube.com/khtervola
*  paratiisiteoriakirjani http://2013paradise.blogspot.fi katso ekan blogimerkinnän kirjalinkki, ja tulevaisuudenuhkakuvien torjumisesta teksti Curing future threath scenarios
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2013/09/paratiisissa-on-kaarme.html
MY BOOK "Hard Rationality of Feelings and Instincts", to which there
is the link http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/HardRationalityOfFeelings.pdf.
(It is a whole book: a large PDF file, so give the page time to load.),
women's values calculated for men http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/TPBCASAW.pdf
   http://yksinaisille.blogspot.fi/2016/06/pariehdokkaide-maarasta.html sukupuoliroolitetusta kanssakäymisestä välien parantajana
http://healthilymoral.blogspot.fi
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html tärkeä ja ehkä ulkomaalaisten varalta http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html sekä http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/11/european-moral-does-not-mean-copying.html ja tuollastakin olen kirjoitellut mutten tiedä, onko siitä hyötyä http://parantamisesta.blogspot.fi (katso etenkin kohta 12.)

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Ohi menneet asiat, lälly ja onnekkuus vai parempi perspektiivi

Usein kai kun suunnilleen koulutasoinen järkeen pyrkivä kohtaa joitakin hankaluuksia mutta pärjää kumminkin suunnilleen, niin hän juttelee niistä muille ja osan kanssa käy niin, että katsovat ikään kuin ohi, melkein kui eivät huomaisi tai haluaisi huomata moisia asioita, ja samoihin aikoihin vaikeudet häviävät, mutta sitten jos toisella palikkajärkisemmällä tai poikien tapaan miesmäisellä porukalla yrittää niitä jatkaa,niin ongelmat taas ovat siinä, mutta ehkä joku saa langabn päästä kiinni ja selvitään. Niin siitä joku palikkajärkinen tuumii, että muilla on lällyä, kun ongelmat hälvenevät noin vain, vaikkei mukamas edes kiinnittänyt huomiota tai tehnyt mitään niiden eteen, on kuin joku heitä helppisi, vai onko omnea toisilla vain enemmän ja miksi? Mutta sehän se selitys tietenkin on, että tuo toinen on paljon taitavampi ja juuri l'hestymistapansa hyvin valinnut, ja siksi ei halua katsella, kun joku tekee huonolla tapaa, ettei kopioisi heidän ongelmiin joutuvaa lähestymistapaansa, vaan puhtaalta pöydältä tekee itse ja se sujuu vikkelään ja kommunikoituu sosiaalisen seuran tapaan näkökulmassa ja painotuksissa joita käyttää. Ja niin se jää vähäksi aikaa päälle ja kenties sen oppiikin, mutta jos kysyy tyhmemmiltä neuvoa heti perään ja jää heidän kanssaan juttusille, niin hukkaa sen.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Liialliset vaikutteet tai puuttuminen

Usein ihmiset, jotka eivät ymmärrä fiksumpia näkökulmia, sosiaalisia taitoja, elämänviisautta yms, kokevat ne höttöpilveksi, joka hautaa heidät alleen. Niinpä he yrittävät karsia höttöä pois ja puuttuvat siksi toisten elämään epäviisaasti, mikä saa tuon toisen myös ulottamaan vaikutuksensa heihin. Jos tyylilajit eivät sovi yhteen pitäisi käyttää kohteliaisuusetäisyyttä, mikä tarkoittaa, ettei omia juttuja mielipiteitäkään kauemmaksi kuin vajaaseen puoliväliin ihmisten välisestä etäisyydestä, ei siis mitään toiseen osuen.
Usein samat järkiorientoituneet aika tyhmät ihmiset valittavat toisten muakamas hötöstät yylistä mutta sanovat samaan hengenvetoon, että kunnollisesta ja taitavista kyllä haluaisivat ehdottomasti mallia ja vaikutetta, milloin heille taas tulee tuota vaikutetta, mitä luulevat hötöksi ja minkä haluavat tuhota. Kai pitäisi uskoa vähemmällä, että se menee heiltä yli hilseen, eikä laittaa sitä heille, vaikka he inttäisivät.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Spontaaniudesta

Sponteenius on yleensä taidon mitta. Mitä taitavampi ihminen on tekemisissään ja tekemistensä suunnittelussa, sitö helpompaa ja mielekkäänpää hänen on toimia suoralta kädeltä niin kuin tuntuu hänestä luontevalta juuri silloin. Esim. kokeile miettiä hyvin, millainen olisi sosiaalinen linjauksei "Elä ja anna toisten elää!" -ohjeen mukaan ja toimi sitten niin, vikkelästikin.
Tunteet asettavat tavoitteita: jotkut asiat ihan vain olisivat kivoja. Toisaalta reagoimme tuntein siihen, miten hyvin tai huonosti asiat ovat. Silloinkin tunteet asettavat tavoitteita. Tunteiden tehtävä on motivoida käytännön toimintaa mielekkäiden tavoitteiden mukaisesti. Taitava saavuttaa tavoitteitaan helpommin ja paremmin, paljon vikkelämminkin. Siksi hän on jatkuvasti enemmän positiivisten tunteiden kanssa tekemisissä, vaikkakin kenties vähemmän tyytyväinen valmiiksi annettuihin yleensä noin keskitasoa oleviin asioihin kuin tyhmät.
(Taitavalla on usein pienempi ravinnontarve, koska asiat sujuvat häneltä keveästi ja vikkelään, isommitta epäonnistumisitta. Siksi hän ei kaipaa ruokaa ja vararavintoa kehoonsa niin paljon kuin huonompia ratkaisuja käyttävä. Siksi hänen ruokamielitekonsa voivat olla pienemmän kuin epäviisaan ja hän jäädä normaalipainoiseksi, vaikka on taipuvainen spontaanouteen vähän kaikenlaisessa.)

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Henki tarkoittaa hyvällä tekemisentavalla tehtyä (linkki)

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/02/henki-tarkoittaa-hyvalla.html

Tilan saamisesta tunteidenmukaisuudelle (linkki)

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/12/tilan-saamisesta-tunteidenmukaisuudelle.html

Brutaalius ja ymmärryksen piirien erot

"Brutaalius ja ymmärryksen piirin erojen tunnistaminen oikein

Ihmisillä on hyvin eri määrä ymmärrystä. Jotkut osaavat joitakin elämänaloja hyvin ja toiset eivät lainkaan. Yleensä ihmisillä on arkijärkinen hyvä ymmärrys tutuimmista asioista ja muista asioista ulkoa luettua tietoa ja sitä etäisemmistä vain uskomuksia ja kuvitelmia. Arkijärki näyttää aistitulta ja arjen tapaan mm tunnelmatajulla hahmottavalta. Ulkoa luettu vaikuttaa terminologiselta ja moni pitää sitä parhaana mahdollisena tietona ja on siksi brutaalin dominoiva sen osalta. Mielikuvitus näyttää usein jotenkin epärealistiselta.
Osaavammat ovat usein positiivisemmin tuntein ajattelultaan ja luonnolliselta tyylilajiltaan kuin ei-osaavat. Ei-osaavat sotkevat sen usein kanttiinin tunnelmaan tms höttöön, joka kuuluisi leikata pois häiritsemästä oikeita tekemisiä.
Henkilön suurimmat puutteet ovat yleensä aloilla, joita hän ei hahmota ollenkaan, ei osaa niiltä mitään, joten niille tulee hänen edesottamuksiensa sivuvaikutuksina ihan mitä sattuu sivutuotteita. Aika yleistä on, etteivät henkilöt usko muiden voivan osata valtavan paljon enemmän kuin hän itse noilla alueilla, joita hän ei osaa - hän kaiolettaa, että heidän tarvitsisi osatakseen olla tosi fiksuja ja viisaita tavanomaisissa asioissa niin, että sen hyvin huomaa."

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Insinööripää vai arkijärkinen pää

http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html

Moraali, kannattavuus ja tunteet

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2013/09/paratiisissa-on-kaarme.html

http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/08/fitting-thinking-and-feelings-together.html

Sotilas ja tunteet

Katso kirjalinkki blogissani http://workandfreetime.blogspot.fi

Työelämä ja tunteet

http://workandfreetime.blogspot.fi

Huomioonottavaisuudesta

http://yksinaisille.blogspot.fi/2013/09/huomioonottavaisuudesta.html