keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Yleensä ihmiset eivät ole oikeasti pehmeitä

Yleensä ihmisillä on kanttia, muttei kaikissa asioissa, etenkään sellaisissa, joita eivät allekirjoita.
Jos joku on tottunut esiintymään tiettyä asiaa kannattavana muttei oikeasti itse kannata sitä, hän helposti väistää silloin, kun muut olettavat hänen puolustavan tuota asiaa,muttei hän tee sitä pehmeyttään vaan siksi että on eri mieltä.
Jos joku pitää tietyntyyppisestä ihmisestä kovin, hänen aggressiivisuudestaankin, niin hän yleensä näyttää pehmeältä tuota toista kohtaan: sietää häntä hyvin, voi hyvin seurassaan, koska tuon toisen hyökkäykset eivät satuta häntä vaan hän kokee niiden vaikutuksen tervetulleeksi lisäksi elämäänsä.
Jos joku ei osaa jotakin ollenkaan, niin hän yleensä väistää katsomaan tuossa aihepiirissä eikä osallistu sen kisoihin, tai sitten yrittää jotakin ihan överiä vastavetoa.
Jos joku on hukannut elämänsä punaisen langan, esim. entisessä seurassaan viihtyi ja voi hyvin tietyillä elämäntavoilla ja intresseillä, muttei voi hyvin niillä uudessa seurassaan, niin hän on kuin tuuliajolla, hämmennyksissään, eksyksissään.
Jos joku on aivan osaamaton jossakin kuin toisesta kulttuuripiiristä muuttanut, niin hän ei seuraa keskustelujen punaista lankaa koko matkaa vaan eksyy lähes aina eri teille, ja niin hänen kanssaan väittelevä tms ei kohtaa vakaata kanttia vaan vaihtelevansuuruisen tuuliviirimäisen vastuksen ja yllättävät asiat saattavat tulla hyväksytyiksi tai rorjutuiksi.
Jos ihminen on ihan eri vahvuuksilla kuin toinen, tai aivan eri tasoinen kuin vaikka vanhus nuoren seurassa, niin toisen tärkeät asiat ja teot eivät vaikuta tärkeiltä tuolle toiselle vaan he eläväty ihan eri elämiä vaikka olisivat rinnakkain.
Joskus ihmiset pelosta väistävät mutta se liittyy voimasuhde-eroihin eikä kantin puutteeseen. Tai sitten se liittyy siihen, että tilannekuva on molemmilla erilainen. Tai toisella motivaatio hajanainen.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Tunteet, tunnelmataju ja herkkyys miehekkyyden tuojina

Tunteidenmukainen on vahva kuin terve versus ontuva, tai kuin motivaation mukainen versus kyseenalaisen tekeminen. Sen voi antaa näkyä esim. atleettimaisena lihaksikkuutena tms voiman tunteena.
Tunnelmataju on hyvälaatuisen ajattelun siis hyvälaatuisen ymmärryksen olennainen, tärkeä osa. Tunnelmatajuinen on siis viisaampi ja fiksumpi, jolleivät nuo tunnelmat ole näyteltyjä, mielikuvitusta tai ymmärtämättä ulkoa luettuja.

Taitamaton tekee kömpelöä jälkeä Kömpelöä jälkeä tekee myös johonkin muuhun keskittynyt ja siksi taitamaton. Herkkyys on yksi taidon vaatimuksista: on osattava tehdä juuri tuohon tekemiseen sopivalla tavalla juuri tuon tekemisen teot. Herkkä on siis taitavampi ja usein fiksumpi. Herkkyyden mahdollisuus syntyy usein suuremmasta taidosta: ei rojahdeta asioiden ja ihmisten niskaan vaan osataan säätää tekemisiään tilanteen mukaan.
Herkällä myös on usein sosiaalinens ilmä parempi,niin kuin tunnelmatajuisellakin.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Uusavuttomuudesta eroon pääsemisestä

Katso http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html

Katso myös lahja- ja taito-ohjeet Haaveammattiin-blogini alusta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi

Katso ajattelukyvyn ja älykkyyden oppimisesta sekä tavallisimmista väärinkäsityksistä ajattelukyvystä ja älystä http://pikakoulu.blogspot.fi

Liikenneonnettomuuksien syistä yms

Olen tavannut olla kiinnostunut taitojen ja lahjakkuuksien oppimisesta ja ihmisten kanssa toimeen tulemisesta, mikä on opettanut kiinnittämään huomiota erilaisiin tekemisentapoihin, rytmeihin, huomion piireihin, reaktiotapoihin, sosiaalisuuden tyyppeihin, arvoihin, taitotasoihin jne. Näitä olen tarvinnut mm opettaessani taitoja ja lahjakkuuksia nuoremmille tai typerämmille, ja ihan arkisessa juttuun tulemisessakin, arjen sovittamisessa yhteen toisten arjen kanssa. Vuosien myötä olen oppinut huomaamaan näitä vähän kaikenlaisessa ja muun muassa liikenteessä, siinä, miten ihmiset ajavat autoa, reagoivat, rytmittävät, mitä huomaavat, minkähenkisesti ajavat. Niin voiko olla, että kun joku taitava, ei siis pölkkypää vaan enemmän hienomotoriikkaan kykenevä, ylittää kadun, niin siinä katseessa, vaikka olisi sivusilmälläkin, on huomattu, millainen kuski lähestyvässä autossa on, mihin tahtiin jarruttaa, onko huomannut ja miten varmasti, miten reagoi, jos on muutettava ajotapaa, onko muita autoja alueella j ne, eli on huomannut auton tietyllä tavalla ajavana tietynkapasiteettisena eikä ihan vain jonakin boksina, joka tulee kohti. Niin käykö näin monelle ja onko liikenneonnettomuuksine syynä usein, ettei tyhmempi piittaamattomanluonteisempi kuski tajua, että on velvollinen tavoittelemaan turvallisuutta liikenteessä oman tavallisen ja senhetkisen taitotasonsa mukaan, ja kukin muu oman taitotasonsa mukaan mutta kyllin selvästi muille, ja niin joku kuski aina joskus tuumii katua ylittävästä, että "tuo oli nyt kyllä niin tökerösti tehty, että saa ajaa ylitse", hää rättä tättä typerämpien ylitse - paisti ettei hienosäätänyt ole typerämpi vaan herkemmin rytmit ja tilat havaitseva, ja siksi pitäisi kumminkin yrittää väistää ja vaaranpaikoilla tsempaten varoa, ettei aja ylitse. Niin onko tmä syynä siihne Että "Mummo jäi auton alle" tms?
Ja miten useasti sama käy muussa elämässä, esim. herksäti havaitsevan uskonnollisen tärmätessä sotilasmallista tyylilajia arjessa arvostavaan, palikkajrkiseen, insinööriorientoituneeseen, tökeröön, eli että tuosta kyllä mukamas saa "sakottaa" pehmeämpää?

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Pehmeä linjaus painostettuna?

Pehmeälle sosiaaliselle linjaukselle on tyypillistä, että taiten huolehtii monesta asiasta yhtä aikaa, kantaa vastuuta laajasta joukosta ihmisiä ym tärkeitä asioita. Silloin sosiaalisesta taktiikasta ja tyylistä tulee yleensä väistämättä erilaiset kuin vain vähän jostakin huolehtivan tyhmemmän, saati sitten tökerömmän. Usein sosiaaliset kuviot huolehtisi hienoisesti taktiikkaa vaihtamalla niin kuin mihin sivistys yleensä antaa hyvin eväät. Tässä sosiaalisia taitoja, joista siihen hyötyä:
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/suomenkieliset-suomalaiset-sosiaaliset.html
http://finnishskills.blogspot.fi/2013/04/rationally-grounded-moral.html linkkeineen
http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/world-is-of-love.html sosiaalinen taito
http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/paradise-movement.html
http://feelingcomputers.blogspot.fi/2011/08/far-future-with-computers-what-will.html

Näistäkin voisi kai olla iloa:
http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html mihin taustaosaamisena saman blogin ajattelukurssi (helppo) http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html  ja jotakin sen älynkohotusohjeista, samalta suunnalta http://intelligencelevels.blogspot.fi/ ja älynkohtusohjeet ja tunteiden rationaalisuutta käsittelevät videot soittolistoilla videokanavallani http://www.youtube.com/khtervola
*  paratiisiteoriakirjani http://2013paradise.blogspot.fi katso ekan blogimerkinnän kirjalinkki, ja tulevaisuudenuhkakuvien torjumisesta teksti Curing future threath scenarios
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2013/09/paratiisissa-on-kaarme.html
MY BOOK "Hard Rationality of Feelings and Instincts", to which there
is the link http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/HardRationalityOfFeelings.pdf.
(It is a whole book: a large PDF file, so give the page time to load.),
women's values calculated for men http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/TPBCASAW.pdf
   http://yksinaisille.blogspot.fi/2016/06/pariehdokkaide-maarasta.html sukupuoliroolitetusta kanssakäymisestä välien parantajana
http://healthilymoral.blogspot.fi
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html tärkeä ja ehkä ulkomaalaisten varalta http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html sekä http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/11/european-moral-does-not-mean-copying.html ja tuollastakin olen kirjoitellut mutten tiedä, onko siitä hyötyä http://parantamisesta.blogspot.fi (katso etenkin kohta 12.)

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Ohi menneet asiat, lälly ja onnekkuus vai parempi perspektiivi

Usein kai kun suunnilleen koulutasoinen järkeen pyrkivä kohtaa joitakin hankaluuksia mutta pärjää kumminkin suunnilleen, niin hän juttelee niistä muille ja osan kanssa käy niin, että katsovat ikään kuin ohi, melkein kui eivät huomaisi tai haluaisi huomata moisia asioita, ja samoihin aikoihin vaikeudet häviävät, mutta sitten jos toisella palikkajärkisemmällä tai poikien tapaan miesmäisellä porukalla yrittää niitä jatkaa,niin ongelmat taas ovat siinä, mutta ehkä joku saa langabn päästä kiinni ja selvitään. Niin siitä joku palikkajärkinen tuumii, että muilla on lällyä, kun ongelmat hälvenevät noin vain, vaikkei mukamas edes kiinnittänyt huomiota tai tehnyt mitään niiden eteen, on kuin joku heitä helppisi, vai onko omnea toisilla vain enemmän ja miksi? Mutta sehän se selitys tietenkin on, että tuo toinen on paljon taitavampi ja juuri l'hestymistapansa hyvin valinnut, ja siksi ei halua katsella, kun joku tekee huonolla tapaa, ettei kopioisi heidän ongelmiin joutuvaa lähestymistapaansa, vaan puhtaalta pöydältä tekee itse ja se sujuu vikkelään ja kommunikoituu sosiaalisen seuran tapaan näkökulmassa ja painotuksissa joita käyttää. Ja niin se jää vähäksi aikaa päälle ja kenties sen oppiikin, mutta jos kysyy tyhmemmiltä neuvoa heti perään ja jää heidän kanssaan juttusille, niin hukkaa sen.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Liialliset vaikutteet tai puuttuminen

Usein ihmiset, jotka eivät ymmärrä fiksumpia näkökulmia, sosiaalisia taitoja, elämänviisautta yms, kokevat ne höttöpilveksi, joka hautaa heidät alleen. Niinpä he yrittävät karsia höttöä pois ja puuttuvat siksi toisten elämään epäviisaasti, mikä saa tuon toisen myös ulottamaan vaikutuksensa heihin. Jos tyylilajit eivät sovi yhteen pitäisi käyttää kohteliaisuusetäisyyttä, mikä tarkoittaa, ettei omia juttuja mielipiteitäkään kauemmaksi kuin vajaaseen puoliväliin ihmisten välisestä etäisyydestä, ei siis mitään toiseen osuen.
Usein samat järkiorientoituneet aika tyhmät ihmiset valittavat toisten muakamas hötöstät yylistä mutta sanovat samaan hengenvetoon, että kunnollisesta ja taitavista kyllä haluaisivat ehdottomasti mallia ja vaikutetta, milloin heille taas tulee tuota vaikutetta, mitä luulevat hötöksi ja minkä haluavat tuhota. Kai pitäisi uskoa vähemmällä, että se menee heiltä yli hilseen, eikä laittaa sitä heille, vaikka he inttäisivät.