Spontaaniudesta

Sponteenius on yleensä taidon mitta. Mitä taitavampi ihminen on tekemisissään ja tekemistensä suunnittelussa, sitö helpompaa ja mielekkäänpää hänen on toimia suoralta kädeltä niin kuin tuntuu hänestä luontevalta juuri silloin. Esim. kokeile miettiä hyvin, millainen olisi sosiaalinen linjauksei "Elä ja anna toisten elää!" -ohjeen mukaan ja toimi sitten niin, vikkelästikin.
Tunteet asettavat tavoitteita: jotkut asiat ihan vain olisivat kivoja. Toisaalta reagoimme tuntein siihen, miten hyvin tai huonosti asiat ovat. Silloinkin tunteet asettavat tavoitteita. Tunteiden tehtävä on motivoida käytännön toimintaa mielekkäiden tavoitteiden mukaisesti. Taitava saavuttaa tavoitteitaan helpommin ja paremmin, paljon vikkelämminkin. Siksi hän on jatkuvasti enemmän positiivisten tunteiden kanssa tekemisissä, vaikkakin kenties vähemmän tyytyväinen valmiiksi annettuihin yleensä noin keskitasoa oleviin asioihin kuin tyhmät.
(Taitavalla on usein pienempi ravinnontarve, koska asiat sujuvat häneltä keveästi ja vikkelään, isommitta epäonnistumisitta. Siksi hän ei kaipaa ruokaa ja vararavintoa kehoonsa niin paljon kuin huonompia ratkaisuja käyttävä. Siksi hänen ruokamielitekonsa voivat olla pienemmän kuin epäviisaan ja hän jäädä normaalipainoiseksi, vaikka on taipuvainen spontaanouteen vähän kaikenlaisessa.)

Henki tarkoittaa hyvällä tekemisentavalla tehtyä (linkki)

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/02/henki-tarkoittaa-hyvalla.html

Tilan saamisesta tunteidenmukaisuudelle (linkki)

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/12/tilan-saamisesta-tunteidenmukaisuudelle.html

Brutaalius ja ymmärryksen piirien erot

"Brutaalius ja ymmärryksen piirin erojen tunnistaminen oikein

Ihmisillä on hyvin eri määrä ymmärrystä. Jotkut osaavat joitakin elämänaloja hyvin ja toiset eivät lainkaan. Yleensä ihmisillä on arkijärkinen hyvä ymmärrys tutuimmista asioista ja muista asioista ulkoa luettua tietoa ja sitä etäisemmistä vain uskomuksia ja kuvitelmia. Arkijärki näyttää aistitulta ja arjen tapaan mm tunnelmatajulla hahmottavalta. Ulkoa luettu vaikuttaa terminologiselta ja moni pitää sitä parhaana mahdollisena tietona ja on siksi brutaalin dominoiva sen osalta. Mielikuvitus näyttää usein jotenkin epärealistiselta.
Osaavammat ovat usein positiivisemmin tuntein ajattelultaan ja luonnolliselta tyylilajiltaan kuin ei-osaavat. Ei-osaavat sotkevat sen usein kanttiinin tunnelmaan tms höttöön, joka kuuluisi leikata pois häiritsemästä oikeita tekemisiä.
Henkilön suurimmat puutteet ovat yleensä aloilla, joita hän ei hahmota ollenkaan, ei osaa niiltä mitään, joten niille tulee hänen edesottamuksiensa sivuvaikutuksina ihan mitä sattuu sivutuotteita. Aika yleistä on, etteivät henkilöt usko muiden voivan osata valtavan paljon enemmän kuin hän itse noilla alueilla, joita hän ei osaa - hän kaiolettaa, että heidän tarvitsisi osatakseen olla tosi fiksuja ja viisaita tavanomaisissa asioissa niin, että sen hyvin huomaa."

Insinööripää vai arkijärkinen pää

http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html

Moraali, kannattavuus ja tunteet

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2013/09/paratiisissa-on-kaarme.html

http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/08/fitting-thinking-and-feelings-together.html

Sotilas ja tunteet

Katso kirjalinkki blogissani http://workandfreetime.blogspot.fi

Työelämä ja tunteet

http://workandfreetime.blogspot.fi

Huomioonottavaisuudesta

http://yksinaisille.blogspot.fi/2013/09/huomioonottavaisuudesta.html

Mitä pehmeä ja kova ovat

Pehmeän ja kovan ero yleensä ei ole siinä, että toinen olisi pehmeämpi tai kovempi toista. Sen sijaan ero on siinä, että pehmeältä vaikuttava on monimutkaisempi, siis taitavampi, ja paljon tarkemmin reagoiva kuin kovalta vaikuttava. Pehmeys on siis fiksun taktiikan ulkonäkö ja kovan dominoiva vaikutelma selittyy kömpelyydellä.
Ajattelukyvysta katso blogini http://pikakoulu.blogspot.fi

Myös jos olet rento lomalaisen tapaan, niin lomalaisella on isompi kapasiteetti kuin työhönsä urautuneella. Sen sijaan laiskottelevan ja töitä välttelevän kapasiteetti saattaa olla (vaan ei aina kaikilla ole vaan kyse voi olla motivaatioerosta ja sosiaalisen taktiikan pehmentämistaipumuksesta, joka voi olla huomioonottavaisuutta) heikompi kuin kiinnittäessään asioihin huomiota esim. työmäisesti.